Koulun vaihtuminen

Olen Sofia 17 vuotias tyttö.

Lähdin syksyllä 2017 opiskelemaan Oulaisiin sosiaali- ja terveysalaa ja vaihdoin keväällä 2018 Siikajoen lukioon.

Ensin suunnitelmat oli melkein selvät, että haluan opiskella lähihoitajaksi ja valita suuntautumiseksi ensihoidon ja lähteä sitten vielä jatko-opiskelemaan ammattikorkeaan, vaikka alkuperäinen suunnitelma oli käydä ensin lukio.

Elokuussa muutin Oulaisiin asumaan ja tutustuin moniin uusiin ihmisiin.

Kun koulu alkoi, meillä oli ihan kiva luokka ja opettajat oli mukavia, mutta silti koulussa käyminen tuntui vastenmieliseltä heti alusta lähtien, mutta yritin silti käydä koulussa vaikka kokoajan oli ajatus mielessä siitä, että pitäiskö vaihtaa lukioon ja palata ’’alkuperäiseen’’ suunnitelmaan.

Kävin työharjottelun päiväkodissa ja kun toinen harjottelu läheni, tiesin että ei tää ala tunnu tällähetkellä ainakaan omalta, enkä jaksa käydä loppuun asti. Muutaman opolla käymisen jälkeen sain vaihtaa lukioon ja asiat saatiin järjestymään siten että pystyin keväällä käymään muutaman kurssin, vaikka lukion alotan vasta kunnolla syksyllä. Lukio on alusta asti tuntunut omalta jutulta.

Aluksi tuntu haikealta jättää kaverit taakse Oulaisiin ja ajatus siitä, että joudun melkeen tuntemattomien ihmisten luokalle ahdisti aluksi mutta nyt asia ei enään harmita tai ahista. Lukioon meneminen syksyllä tuntuu ainakin vielä mukavalta ja toivottavasti nyt viimein löyty ainakin hetkeksi oma juttu johon voi panostaa.